Kansainvälinen työvoima on Suomelle välttämätön hyvä
Olen viime vuosina keskustellut satojen yritysten kanssa työvoiman saatavuudesta. Yllättävän usein keskustelu alkaa samalla toteamuksella: “Kyllä me palkattaisiin, jos vain tekijöitä löytyisi.” Tämä ei ole yksittäisten yritysten ongelma, vaan ilmiö, joka koskettaa yhä useampaa toimialaa ja aluetta Suomessa.
Suomen väestö ikääntyy nopeasti, ja sen vaikutukset näkyvät työelämässä jo nyt. Eläkkeelle siirtyy enemmän ihmisiä kuin työmarkkinoille tulee uusia, eikä tämä kehitys ole hetkellinen. Monessa yrityksessä kasvu pysähtyy tai investointeja siirretään eteenpäin siksi, että työvoimaa ei ole saatavilla. Tässä tilanteessa kansainvälinen työvoima ei ole ideologinen kysymys, vaan hyvin käytännöllinen ratkaisu.
Miksi kansainvälistä työvoimaa Suomeen?
Kansainvälisestä rekrytoinnista puhutaan joskus ikään kuin se olisi vaihtoehto kotimaiselle työvoimalle. Omassa työssäni näen asian toisin. Kansainvälinen työvoima tulee mukaan silloin, kun kotimaisia tekijöitä ei ole riittävästi saatavilla. Se mahdollistaa sen, että yritykset voivat jatkaa toimintaansa Suomessa ja työllistää myös paikallisesti.
Monelle Suomeen tulevalle työntekijälle työpaikka täällä on tietoinen ja pitkäjänteinen valinta. Se näkyy usein sitoutumisena, haluna kehittyä ja rakentaa elämää Suomeen. Samalla työperäinen maahanmuutto vahvistaa veropohjaa ja tukee hyvinvointiyhteiskunnan rahoitusta,.
Tämä kehitys näkyy myös laajemmin markkinassa. Henkilöstöala HELAn liiton tuoreen asiakasyritystutkimuksen mukaan kansainvälinen rekrytointi on vakiinnuttanut asemansa osana suomalaisten yritysten arkea, ja henkilöstöalan rooli on kasvanut merkittävästi kansainvälisen työvoiman välittämisessä. Yritykset eivät siis enää katso kansainvälisiä osaajia poikkeuksena, vaan osana normaalia työvoiman hankintaa.
Vastuullisuus ei ole itsestäänselvyys
Kansainvälinen rekrytointi ei ole automaattisesti onnistunutta tai vastuullista. Se vaatii aikaa, suunnitelmallisuutta ja aitoa halua toimia oikein. Me Wulff Worksilla pidämme tärkeänä sitä, että työntekijä tietää jo ennen Suomeen saapumista, mihin on tulossa. Työn sisältö, palkkaus ja työehdot käydään läpi avoimesti, eikä asioita jätetä oletusten varaan.
Lisäksi tuemme työntekijöitä arjen asioissa, kuten asumisessa ja viranomaisprosesseissa. Tämä ei ole pelkästään inhimillisesti oikein, vaan myös yrityksen etu. Kun työntekijä voi keskittyä työhönsä, syntyy parempia tuloksia kaikille osapuolille.
Sitkeitä myyttejä
Ensimmäinen myytti on se, että kansainvälinen rekrytointi on hidasta ja kallista. Todellisuudessa pitkään jatkunut kotimainen rekrytointi ilman tuloksia tulee usein huomattavasti kalliimmaksi. Oikein toteutettuna kansainvälinen rekrytointi on ennustettava, kustannustehokas ja hallittava prosessi.
Toinen myytti liittyy työmarkkinoiden halpuuttamiseen. Haluan sanoa tämän selvästi. Vastuullinen kansainvälinen rekrytointi perustuu samoihin työehtoihin kaikille. Kotimaisille ja kansainvälisille työntekijöille maksetaan työehtosopimusten mukaisesti. Kansainvälinen työvoima ei ole keino polkea palkkoja, vaan keino varmistaa, että työ ylipäätään tulee tehdyksi Suomessa.
Kansainvälinen työvoima ei ole uhka suomalaiselle työlle. Omasta näkökulmastani se on yksi tärkeimmistä keinoista varmistaa, että suomalainen työelämä säilyy elinvoimaisena myös tulevina vuosina.
Jos pohdit, voisiko kansainvälinen rekrytointi olla ratkaisu teidän yrityksenne työvoiman saatavuuteen, keskustelen aiheesta mielelläni. Jokainen tilanne on erilainen, ja usein jo lyhyt keskustelu auttaa hahmottamaan, mikä olisi juuri teille toimivin tapa edetä.
Ota yhteyttä ja jutellaan!
Timo Rantasaari
Johtaja, kansainvälisyys
timo.rantasaari@wulff.fi
045 134 2691