Kesälomakausi on täällä, mitä minun tulisi tietää?

Monen mielestä vuoden paras aika alkaa olla jälleen täällä, eli kesä! Kesän kanssa käsi kädessä kulkee myös kesälomat, ja samalla ne herättävät joka vuosi samoja kysymyksiä niin työntekijöissä kuin työnantajissakin. Milloin loma voidaan pitää? Kuka päättää ajankohdan? Entä miten lomapalkka oikein määräytyy? Ja koska se maksetaan?

Meillä nämä asiat ovat arkea, joten avataan keskeiset pelisäännöt selkeästi.

Loman ajankohta

Suomessa vuosilomia säätelee ennen kaikkea vuosilomalaki, mutta käytännössä myös työehtosopimuksilla on iso rooli.

Pääsääntö on tämä:
Työnantaja määrää loman ajankohdan, mutta siitä tulee neuvotella työntekijän kanssa.

Kesäloma (eli 24 arkipäivää) tulee sijoittaa lomakaudelle 2.5.–30.9., ellei toisin sovita. Loput lomapäivät, eli niin sanottu talviloma, annetaan yleensä lomakauden ulkopuolella.

Hyvä käytäntö (ja usein myös työehtosopimusten edellytys) on, että:

  • työntekijöitä kuullaan ajoissa
  • lomatoiveet pyritään huomioimaan mahdollisimman hyvin
  • päätökset tehdään riittävän ajoissa (viimeistään kuukautta ennen loman alkua, ellei ole painavaa syytä toimia toisin)

Loman ajankohdasta voi myös sopia toisin. Lainsäädäntö antaa tietyn raamin, mutta sen sisällä voidaan sopia joustavammin:

  • loma voidaan jakaa useampaan osaan
  • osa kesälomasta voidaan siirtää muuhun ajankohtaan
  • lomaa voidaan myös pitää lyhyemmissä pätkissä

Työehtosopimuksissa on usein tarkempia määräyksiä siitä, miten lomia voidaan pilkkoa tai siirtää. Siksi yksityiskohdat kannattaa aina tarkistaa sovellettavasta TES:stä.

Lomakorvaus, lomapalkka ja lomaraha

Lomakorvaus, lomapalkka ja lomaraha menevät helposti sekaisin, vaikka ne tarkoittavat eri asioita.

Lomakorvaus maksetaan silloin, kun lomaa ei pidetä, esimerkiksi työsuhteen päättyessä tai tietyissä työsuhdemuodoissa, joissa lomaa ei kerry pidettäväksi asti – tällöin kertyneet lomapäivät korvataan lomakorvausnimikkeellä.

Lomapalkka on palkkaa, joka maksetaan työntekijälle vuosiloman ajalta – eli käytännössä korvaus siitä, että työntekijä on lomalla eikä työssä.

Lomaraha (tai lomaltapaluuraha) taas ei perustu lakiin, vaan työehtosopimuksiin: se on ylimääräinen etuus, joka on tyypillisesti noin 50 % lomapalkasta ja maksetaan usein tietyin ehdoin, kuten sen jälkeen, kun työntekijä palaa lomalta takaisin töihin. Lomarahan maksuajankohta ja -ehdot määritellään työehtosopimuksessa.

Miten lomapalkka määräytyy?

Lomapalkan määrä riippuu työntekijän työehtosopimuksesta, palkkaustavasta ja työsuhteen kestosta. Tässä yleisimmät mallit:

Kuukausipalkkainen työntekijä
Saa normaalin kuukausipalkkansa myös loman ajalta.

Tuntipalkkainen tai vaihtelevalla työajalla työskentelevä
Lomapalkka lasketaan yleensä joko:

  • keskipalkan perusteella tai
  • prosenttiperusteisesti (esim. 9 % tai 11,5 % ansioista)

Käytettävä laskentatapa määräytyy lain ja työehtosopimuksen mukaan.

Lain mukaan lomapalkka tulee maksaa ennen loman alkua. Poikkeuksena ovat enintään kuuden päivän lomat, joissa palkan voi maksaa normaalin palkanmaksun yhteydessä.

Työehtosopimuksissa voi olla tästäkin tarkentavia määräyksiä, joten käytännöt vaihtelevat hieman.

Selkeys helpottaa kaikkien kesää

Kesälomien ympärillä ei tarvitse olla epävarmuutta, kun pelisäännöt ovat selkeät:

  • suunnittelu aloitetaan ajoissa
  • lomista keskustellaan avoimesti
  • sovellettava työehtosopimus huomioidaan
  • palkanmaksu hoidetaan oikein ja ajallaan

Kun nämä ovat kunnossa, sekä työntekijät että työnantajat voivat keskittyä olennaiseen eli palautumiseen ja sujuvaan arkeen.

Jos jokin lomakäytännöissä mietityttää, näihin asioihin kannattaa tarttua ajoissa. Usein pienikin tarkennus säästää paljon aikaa ja vaivaa myöhemmin.

Siirry takaisin sivun alkuun